BLOGI

Miten automaattivaihteisto ja navigaattori liittyvät ChatGPT:hen?


Tekoäly voi tehdä työstä yhtä sujuvaa kuin automaattivaihteisto. Toisaalta se voi navigaattorin tavoin viedä perille niin, ettei käyttäjä enää ymmärrä kulkemaansa reittiä. Miten ChatGPT:tä pitäisi siis käyttää?

Tekoäly voi tehdä työstä huomattavasti helpompaa. Samalla se voi viedä käyttäjän perille niin, ettei tämä enää täysin ymmärrä kulkemaansa reittiä. Siksi ChatGPT muistuttaa minusta sekä automaattivaihteistoa että navigaattoria – kahdella täysin vastakkaisella tavalla.

Olen viimeisen vuoden aikana hurahtanut tekoälyyn melko perusteellisesti.

Kuluneiden viikkojen aikana olen rakentanut ChatGPT avulla Sulonen Solutionsille kokonaisen verkkosivuston, suunnitellut sivuston rakennetta ja sisältöä sekä kirjoittanut Gutenberg-koodia ja CSS-määrityksiä. Olen kehittänyt oman ajanvarausmoduulin ja käyttänyt Codexia Mac-sovelluksen rakentamiseen. Sovellus seuraa muun muassa tietokoneen lämpötiloja ja muistinkäyttöä.

Vielä vähän aikaa sitten en olisi kuvitellut tekeväni näitä asioita itse.

Tai hetkinen – teinkö minä ne itse?

”Ai ChatGPT teki sinun verkkosivusi?”

Tämä lienee yksi tekoälyn käyttöön liittyvistä yleisimmistä kommenteista:

”Ai ChatGPT teki sinun verkkosivusi? Ethän sä silloin itse sitä tehnyt.”

Kysymys on kiinnostava, koska samalla logiikalla suuri osa nykyajan työstä ei ole enää ihmisen itsensä tekemää.

Kirjoititko raportin itse, vaikka käytit Wordia?

Teitkö laskelman itse, vaikka Excel laski summat?

Otitko valokuvan itse, vaikka kamera tarkensi automaattisesti?

Rakensitko huonekalun itse, vaikka käytit sähköporakonetta?

Ajoitko itse Vantaalta Helsinkiin, vaikka autossasi oli automaattivaihteisto?

Viimeinen vertaus kuvaa omaa kokemustani ChatGPT käytöstä ehkä parhaiten.

Automaattivaihteisto ei aja autoa puolestani

Olen opetellut ajamaan manuaalivaihteisella autolla. Se on edelleen hyvä taito, ja tarvittaessa osaan vaihtaa vaihteita itse.

Nykyään automaattivaihteistot ovat kuitenkin niin hyviä, huomaamattomia ja mukavia, etten keksi kovin montaa syytä, miksi haluaisin tavallisessa liikenteessä välttämättä käyttää manuaalivaihteistoa.

Automaatti hoitaa yhden ajamisen työvaiheen puolestani. Samalla minulle jää enemmän kapasiteettia liikenteen seuraamiseen, ympäristön havainnointiin ja itse ajamiseen.

Se ei kuitenkaan päätä, minne olen menossa.

Jos ajan Vantaalta Helsinkiin, minä päätän lähteä matkalle. Minulla on tarve päästä Helsinkiin. Minä valitsen määränpään, ohjaan autoa, seuraan liikennettä ja kannan vastuun tekemistäni ratkaisuista.

Kukaan ei matkan jälkeen sano:

”Ethän sinä itse Helsinkiin ajanut. Automaattivaihteistohan sen matkan teki.”

Ei tehnyt.

Minä ajoin. Automaattivaihteisto teki päättämästäni matkasta helpomman ja miellyttävämmän.

Samalla tavalla ChatGPT ei päättänyt perustaa Sulonen Solutionsia. Se ei määritellyt yrityksen palveluita, tavoitteita tai asiakaslupausta. Se ei tiennyt, miltä verkkosivuston pitäisi näyttää tai millaisen vaikutelman haluan yrityksestä antaa.

Minä määrittelin tavoitteen.

Minä arvioin ehdotuksia.

Minä hyväksyin, hylkäsin ja käskin muokkaamaan ratkaisuja.

Minä päätin, milloin lopputulos oli riittävän hyvä ja milloin työtä piti vielä jatkaa.

ChatGPT ja Codex tekivät toteutuksesta nopeampaa. Ne poistivat teknisiä kynnyksiä ja auttoivat minua tekemään asioita, joihin olisin aiemmin tarvinnut useita eri asiantuntijoita.

Tässä mielessä tekoäly on erinomainen automaattivaihteisto.

Mutta vertauksella on myös toinen puoli.

Navigaattori voi viedä perille opettamatta reittiä

Rakentaessani verkkosivustoa työskentelin välillä ChatGPT kanssa hyvin pienissä vaiheissa.

Sain lyhyen ohjeen. Toteutin sen WordPressissä ja otin kuvakaappauksen.

ChatGPT tarkasti kuvan ja antoi seuraavan ohjeen.

Toteutin senkin ja lähetin uuden kuvakaappauksen.

Näin etenimme vaihe vaiheelta useita tunteja.

Jossain vaiheessa huomasin oudon asian: en ollut enää täysin varma siitä, missä vaiheessa kokonaisuutta olimme tai mitä kaikkea olimme jo muuttaneet.

Olin keskittynyt huolellisesti jokaiseen yksittäiseen ohjeeseen, mutta kokonaiskuvan seuraaminen oli jäänyt vähemmälle.

Täsmälleen sama voi tapahtua navigaattoria käytettäessä.

Navigaattori sanoo:

Käänny seuraavasta oikealle.
Jatka 300 metriä.
Valitse liikenneympyrästä toinen liittymä.

Ohjeita seuraamalla pääsee yleensä perille tehokkaasti. Mutta jos joku matkan jälkeen kysyy, mitä reittiä ajoit, vastaaminen voikin olla yllättävän vaikeaa.

Et seurannut kaupunkia, ilmansuuntia tai reitin kokonaisuutta. Seurasit vain seuraavaa ohjetta.

Jos ajat saman matkan ilman navigaattoria, joudut hahmottamaan reitin eri tavalla. Kiinnität huomiota teihin, risteyksiin, maamerkkeihin ja siihen, missä suunnassa määränpää sijaitsee.

Matka voi vaatia enemmän keskittymistä, mutta samalla opit reitin.

Tekoälyn kanssa voi tapahtua sama asia.

Voit toteuttaa pitkän sarjan täysin oikeita ohjeita ja saada lopulta toimivan järjestelmän. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että ymmärtäisit, miten järjestelmä toimii.

Pääsitkö perille vai opitko myös reitin?

Tekoälyn käytössä ei siksi riitä, että kysyy vain:

”Mitä teen seuraavaksi?”

Välillä täytyy pysähtyä ja kysyä myös:

  • Mitä olemme tähän mennessä rakentaneet?
  • Miksi tämä ratkaisu tehtiin juuri näin?
  • Miten eri osat liittyvät toisiinsa?
  • Mitä muutoksia on tehty ja mihin tiedostoihin?
  • Mitkä ovat ratkaisun riskit ja riippuvuudet?
  • Mitä tapahtuu, jos jokin osa lakkaa toimimasta?
  • Osaisinko selittää kokonaisuuden toiselle ihmiselle?

Tämän opin myös oman sivustoprojektini aikana.

Kun työvaiheita kertyi riittävästi, pelkkä seuraavan ohjeen toteuttaminen ei enää riittänyt. Tarvittiin yhteenvetoja, dokumentointia, koodin siivoamista ja kokonaisuuden uudelleen hahmottamista.

Toisin sanoen välillä piti lopettaa navigaattorin seuraaminen ja avata kartta.

Tekoälyä pitää käyttää – ei totella

ChatGPT kaltaisen työkalun suurin hyöty ei synny siitä, että se antaa käyttäjälle loputtoman määrän ohjeita.

Hyöty syntyy siitä, että ihminen osaa johtaa yhteistyötä.

Tekoälylle pitää osata kertoa:

  • mitä ollaan tekemässä
  • miksi sitä tehdään
  • millainen lopputulos halutaan
  • mitä rajoituksia pitää huomioida
  • miten onnistumista arvioidaan

Lisäksi käyttäjän pitää pystyä huomaamaan, milloin ehdotus ei vastaa tavoitetta.

Tekoäly voi kirjoittaa teknisesti toimivaa koodia, joka ei silti sovi kokonaisuuteen. Se voi ehdottaa näyttävää sisältöä, joka ei sovi yrityksen äänensävyyn. Se voi ratkaista yksittäisen ongelman tavalla, joka aiheuttaa myöhemmin kolme uutta ongelmaa.

Siksi vastuu ei siirry tekoälylle.

Hyvä kuljettaja hyödyntää auton ominaisuuksia, mutta seuraa edelleen liikennettä.

Hyvä navigaattorin käyttäjä kuuntelee ajo-ohjeita, mutta tarkistaa välillä myös kokonaisen reitin.

Hyvä tekoälyn käyttäjä hyödyntää työkalun nopeutta ja osaamista, mutta ei luovuta sille päätösvaltaa tai vastuuta.

Entä jos tekoäly teki osan työstä?

Totta kai se teki.

Juuri siksi käytin sitä.

En käytä teknologiaa todistaakseni, että pystyn tekemään kaiken mahdollisimman vaikealla tavalla. Käytän sitä saadakseni aikaan paremman lopputuloksen nopeammin ja järkevämmin.

Yritysmaailmassa pitäisi lopulta olla melko samantekevää, kuinka monta kertaa joku painoi näppäimistön välilyöntiä tai kirjoittiko hän jokaisen koodirivin omin käsin.

Paljon olennaisempia kysymyksiä ovat:

  • Ratkaisiko työ oikean ongelman?
  • Oliko lopputulos hyvä?
  • Säästikö se aikaa tai rahaa?
  • Ymmärsikö joku kokonaisuuden?
  • Tarkastettiinko lopputulos?
  • Kuka teki päätökset?
  • Kuka kantaa vastuun?

Jos tekoäly auttaa yhtä ihmistä tekemään asioita, joihin aiemmin tarvittiin kokonainen tiimi, se ei vähennä ihmisen tekemän työn arvoa.

Se muuttaa työn luonnetta.

Teknisen suorittamisen rinnalla korostuvat tavoitteen määrittely, kokonaisuuksien hahmottaminen, päätöksenteko, laadun arviointi ja kyky esittää oikeita kysymyksiä.

Ne ovat myös johtamisen ydintaitoja.

Hyödynnä automaattia, mutta älä kadota karttaa

Käytän mielelläni automaattivaihteistoa. Minun ei tarvitse todistaa kenellekään, että osaan vaihtaa vaihteita käsin.

Käytän mielelläni myös navigaattoria. Silti haluan välillä katsoa karttaa ja ymmärtää, missä olen ja minne olen menossa.

Samalla tavalla haluan käyttää tekoälyä.

Haluan hyödyntää sen tarjoaman nopeuden, helppouden ja mahdollisuudet. En kuitenkaan halua luovuttaa sille omaa harkintaani, kokonaisuuden ymmärtämistä tai vastuuta lopputuloksesta.

Tekoäly voi tehdä matkasta huomattavasti helpomman.

Mutta ihmisen täytyy edelleen päättää, minne ollaan menossa – ja pitää kädet ratissa.

JATKETAAN KESKUSTELUA

Voisiko tästä olla hyötyä myös sinun yrityksellesi?

Sulonen Solutions auttaa tunnistamaan käytännön kehityskohteet ja muuttamaan ideat toimiviksi ratkaisuiksi. Aloitetaan 30 minuutin sparrauskeskustelulla – ilman sitoumuksia.